En voi uskoa, että on jo kulunut viikko siitä kun palasin taianomaisesta matkastani Pariisiin. Pariisi, joka kaupunkina on rakkauden symboli ja taiteen kehto. Olen aina haaveillut eksyväni sen värikkäille kujille, hukkuvani sen jokiin ja mäkiin ja herääväni patonkien tuoksuun. Viimein, unelmani toteutui.
Saapuessani Pariisiin lentokentältä Gare de Lyonin asemalle, tunsin vahvasti olevani osa jotain suurta ja merkityksellistä. Kaupunki, jonka historia ja kulttuuri on säilynyt vuosisatojen ajan, on hengästyttävän kaunis. Kulkien pitkin Seinen rantoja, näkymät olivat niin kauniita ettei kameraan jääneet kuvat tee niille oikeutta. Samosin Champs-Élysées’n kaduilla, ja kävin ihastelemassa Eiffel-tornin majesteettista näkyä, sekä Louvren upeaa arkkitehtuuria.
Pariisin gastronomia, nautinnolliset ravintolat ja kahvilat saivat minut yhtä lailla lumoihinsa. Mitä voisin sanoa ranskalaisesta ruoasta ja viinistä? Ne ovat elämän nautintoja, jotka saa sinut tuntemaan jokaisen suupalan ja siemauksen. Pain au chocolat aamukahvin kanssa, viini ja juusto illalliseksi… ruoka oli yhtä kaunista kuin se oli herkullista.
Parisilaiset olivat ystävällisiä ja avuliaita, aina valmiina auttamaan kadonneita turisteja. Kaikessa kiireessäänkin he ottivat hetken hengähtääkseen ja nauttimaan kaupungin hiljaisista hetkistä. Näinä hetkinä, tunsin todella olevani osa Pariisia.
Viikon matkani päättyi liian nopeasti. Mutta kotiinpaluu ei herättänyt minussa surua, vaan toiveen palata uudelleen. Palaan taatusti vielä uudelleen Pariisiin, upotakseni uudelleen sen kulttuuriin, historiaan ja ihmeisiin.
Matka Pariisiin oli kokemus, jota en unohda. Kaupungin kauneus, sen elämänrytmi, ruoka ja ihmiset, osui suoraan sydämeeni. Matka opetti minulle arvostamaan historiaa, kulttuuria, sekä pieniä, elämän nautintoja. Mikään ei voisi korvata näitä kokemuksia. Nyt, kun ajattelen Pariisia, sitä muistelee lämmöllä ja toiveikkuudella palata sinne uudestaan. Unelma ei suinkaan ollut pelkkä uni, vaan todella upea todellisuus.
